Juha Sjöholm photography - Luonnollisesti Yyteri

Kohti uutta kesää ja turistivirtoja. Tässä viime kesän muistoja 1.6.2019.

Yyteri on paikka, josta puhutaan Porissa paljon. Perusolemukseltaan se on vain ranta, ja kesällä siellä on uitu. Hellepäivät ranta on täynnä, muuten on suhteellisen rauhallista. Alueella on rauhoitussääntönsä, osa kuuluu Natura 2000 verkostoon. Tähän kansioon tulee kuvia rauhalliseen tahtiin. Nämä ensimmäiset on kuvattu 4.11.2018.

Nisäkkäiden kulkujälkiä Yyterissä. Ensimmäisessä kuvassa saukko on mennyt kohti rantaa, toisessa kuvassa ihmisapinan kulkujäljet puussa. 5.11.2018

Kivet ovat osa Yyteriä. Luonnostaan niitä on vähän, kuvien kivistä ei yksikään. Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat vanhan Meriravintolan laatoitusta ja siihen kuuluvaa aitaa. Viimeisenä uudempaa kaupunkisuunnittelun helmeä.

Sepeliä on ajettu Yyterin alueelle 1980- luvulta lähtien paljon. Nämä ovat peräisin pururadan perustamisen ajalta. Joku sai samaan aikaan idean levittää keisarinpankin päällystä sepelillä.

Sepeli ja asfaltti ovat vieneet dyynistä tilaa viime vuosien aikana entistä enemmän. Myös nurmikko on tavoittanut dyynien itäpuolet. 5.11.2018

Koirien vieminen uimarannalla on kielletty järjestyslaissa. Miten se huomioidaan Yyterin opasteissa? Kaupunkiin oltiin yhteydessä kesällä, pyydettiin opasteita, neuvontaa ja valvontaa. Opasteet luvattiin ja samalla kerrottiin miten koirat kieltävät kyltit rikotaan välittömästi.

Eka kuva on opasteesta joka on viskattu rinteeseen. Mikään ihme se ei ole, seuraavissa kahdessa kuvassa on syy. Opasteet ovat laminoituja paperitulosteita olemattoman riman päässä. Vertailuksi kuvasin muutaman muun opasteen. Meriravintolan vieressä oleva opaste kertoo alueen liikkumisen säännöistä, se on eri organiisation tekemä kuin muut taulut. Ei sitä kuitenkaan kukaan lue.

Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä huomatakseen miksi toiset opasteet kestävät ja näkyvät. Yyteri 12.11.2018

Pelkäätkö liikenteessä? Jos et niin olisi syytä. Käyttäjiltä saadun palautteen perusteella Yyteriin on vaikea löytää. Risteykseen rakennetaan suuri Y-kirjain merkiksi. Yyteriin tullessa on opastetta jo ennen näitä kuvassa olevia. Tien varressa on myös yksityisiä merkkejä, on dyyniä, huikeeta, huoltoasemaa, golffia ym. merkkiä, niitä en kuvannut. Jos näitä kaikkia Yyteriin saapumisen merkkejä ei näe päätyy Mäntyluotoon. Yyteri 12.11.2018

Hyvällä onnella Yyterin opasteen bongannut löytää oikean risteyksen ja pääsee heti nauttimaan alueen paljon mainostetuista luontoarvoista. Maisema on Yyterille ja koko Meri-Porille niin tyypillistä avohakkuuta ja nuorta puunviljelyä. Metsää alueella ei ole.

Risteyksestä avautuu pienempi kahdesta avohakkuusta. Alueen tuhoa perusteltiin pistiäisen aiheuttamaksi. Isoilla motokoneilla pistiäiset tekivät pahaa jälkeä, ne eivät korjaannu yhden ihmisiän aikana. Tuskin koskaan, siitä pitää huolen hakkuukierto.

12.11.2018

Yyterin dyynien hoito vaatii työtä. Suuret massatapahtumat kuluttivat hiekkaa sitovan kasvillisuuden rannan keskivaiheilta kokonaan. Tuuli tarttui hiekkaan ja katastrofi oli valmis.

Moni ei ymmärrä tuuliaitojen tarkoitusta. Yksinkertaisesti niiden tarkoitus on sitoa taakseen hiekkaa tasanteeksi, jolle istutetaan rantavehnä sitojaksi. Aitojen tarkoitus ei ole näyttää kauniilta eikä olla lopullisia.

Niitä on vaihdettu ja siirretty vuosittain. Parasta olisi jos niitä ei tarvittaisi. Hiekan siirtyminen tuulen mukana aiheuttaa myös taloudellista haittaa rannan hoidolle. Alueen rakennelmia pitää vuosittain kaivaa hiekan alta, ja kaiken työn kuittaa veronmaksaja. Vältetään siis ilkivaltaa rannalla. 12.11.2018

Pikaisesti hiekkarannalla tarkistamassa tilanne. Uikkulampi on yhtä täyttämättä, kuten tietysti pitää olla. Toivottavasti suunnitelma on haudattu. Mahtava - Ei koiria rannalle - lappu on nostettu nyt Meriravintolan mainokseen. Ei mitään vaikutusta, ranta on edelleen epävirallinen koiranäyttely. Olin ainoa koiraton ihminen rannalla. 26.11.2018

Yyteri 18.3.2019

Yyterin kevättä! Risteysaluetta on kehitetty kivasti, siitä saatiin suoraan sanottuna - Aivan saatanan ruma! Varmasti joka euron arvoinen. Risteyksestä on poistettu isommat Yyteri opasteet. Toki tuon kuvassa olevan pitäisi riittää, jos sitä ei näe, ei pitäisi olla kuskina. Jos sitä ei yhdistä Yyteriin, niin tuskin avautuu tuo punainen kirjanhökotys?

Mustakurkku-uikkujen tuhoaminen on viivästynyt, mutta tapahtuu kyllä. Kuten kunnon ympäristöhallinnon norminpurkuun kuuluu, lajiston suojelu ei ulotu tälle suojelualueelle. Tämän alueen tarkoitus on turvata dyyniluontoa. Asiasta ei voi valittaa, eikä suojelua voi tehdä laillisin keinoin. Laittomuuksiin ei ole halua eikä varaa. Erotuksena kaavoittajien ja Ely- keskusten dyyniluonnon höpinöistä Visit Pori kertoo tauluissa rehellisesti tapahtuma-aukiosta. Sen ei tarvitse valehdella, se on saanut virallisen luvan hävittää alueen luontoarvot.

Ei minulla muuta, Yyterin kehittäminen sujuu ilmeisen hyvin. Uimarannalla ei ollut yhtään koiraa, eikä siitä kieltävää kylttiä.

Yyteri, luultavasti sinun pitäisi tässä jo tietää se? 31.3.2019

Yyterissä on mahdoton yrittää koska parkkitilaa ei ole. 31.3.2019

Yyteri, jos unohdit kaksi metriä selkäsi takaisin olevat Yyteri- kirjaimet. 31.3.2019

Yyteristä ei yleensä saa kahvia. ABC:n takeaway kahvimukit. 31.3.2019

Kuorma-autot eivät pääse tätä pitemmälle tuomaan Yyterin hiekkaa. 31.3.2019

Sepelöity huoltoreitti on leveä kuin moottoritie. Tämä löysi parkkitilan sen ulkopuolelta. 31.3.2019

"Yyterin hiekkaa" jostain muualta 31.3.2019

Huoltoreitit leviävä jatkuvasti, tässä taas 20m uutta jälkeä. 31.3.2019

Kehitystä se on paskempikin kehitys. 31.3.2019

Ei tämä vielä ole turvassa, huomenna jatkuu. 31.3.2019

31.3.2019

Highway to hell 31.3.2019

Monien lapsiperheiden ilona ollut uimakuoppa vetää viimeistään. 31.3.2019

Tuleva tapahtuma-aukio. Sekä vasen että oikea dyyni tulevat kärsimään tästä pahoin. 31.3.2019

Bikini barin ja wc-hökötyksen takaa. Puut jäävät dyynien alle. 31.3.2019

Vanhat huoltoreitit eivät koskaan palaudu ennalleen. 31.3.2019

Porilaista osaamista, sijoitus rantadyynin huipulle on päin helvettiä 31.3.2019

Laatu on yhtä hyvää kuin sijoittelu 31.3.2019

Tämän rakennuttaja ja suunnitelman hyväksyjä vihaavat Yyteriä tosissaan. 31.3.2019

Bikini barin rantadyyniä, sepeliä on runsaasti jo rannan tuntumassa. 31.3.2019

Kasvillisuus sitoo hiekan paikalleen. Tässä maaston kuluminen ihmistoiminnasta on saanut hiekan liikkeelle. 31.3.2019

Tyypillistä rantaa, sitä missä kesällä grillataan ruumiita. 31.3.2019

Lasia, metallia, ruosteisia nauloja. On kehitetty ennenkin 31.3.2019

Useiden viittojen ja opasteiden jälkeen tiedät olevasti Yyterissä 31.3.2019

Kartat eivät toimi, ihmiset eivät osaa lukea, eivätkä osaa lukea karttaa. 31.3.2019

Viime vuoden istutukset tuhottiin tältä paikalta 31.3.2019

Hiekka-aidat toimivat yleensä hyvin, mutta hölmöä ihmistä ne eivät kestä. 31.3.2019

Jotain positiivista, viime vuotinen aita on toiminut hyvin. 31.3.2019

Koiria ei lain mukaan saa tuoda uimarannelle. Sitä ei porilainen ymmärrä 31.3.2019

Nämä istutkset tuhoutuivat. Leikkitelineet sijoitettiin väärin. 31.3.2019

On aina ihmisiä jotka eivät osaa lukea. Tässä niiden jälkiä. 31.3.2019

Tässä aidat toimivat hyvin. Tosin jyrkkiä rinteitä ne eivät enää pelasta. 31.3.2019

Kun tuuli vei hiekat alta, sitä piti ottaa lisää... 31.3.2019

....tuosta dyynin päästä joka on ennallistettu. 31.3.2019

Kyltit pitäisi laatia perussuomeksi, näissä on liikaa tekstiä. 31.3.2019

Kulunohjaus ei toimi 31.3.2019

Liitokiekkoa! 31.3.2019

Lentävä hiekka aiheuttaa huoltotöitä

Sepeliä 31.3.2019

Tästä ravintolasta oli vaikea saada huonoa palvelua. 31.3.2019

Se oli niin harvoin avoinna. 31.3.2019

Ihana keväinen aamu Yyterin koirarannalla(ent. uimaranta). Kuinka paljon maansiirtotyötä, sepeliä ja huonoa rakentamista tarvitaan viimeistelemään dyyniluonnon suojelu? Maaliskuun 31. 2019.

Rauhoitusalueen säännöt 2.4.2019

Alueella on kiellettyä.... hassua kun katsotaan seuraavia kuvia 2.4.2019

Ollaan suojelualueella 2.4.2019

Uimalammikko piti nimenomaisesti täyttää hiekalla 2.4.2019

Minusta tämä on enemmän jätettä tai jätemaata 2.4.2019

Se sisältää myös isoa kiveä ja betonia 2.4.2019

Yyteriin hiekkaa tuodaan tuota kautta rekoilla Kaanaan suunnasta 2.4.2019

Ilmeisesti heikkolaatuinen täyttömaa peitetään paremmalla hiekalla 2.4.2019

Jota on jätetty varastoon punaisen tuvan alueelle 2.4.2019

Näin kaupunki kertoo omilla sivuillaan - Yyterin hiekalla!

Eroosion jälkiä, dyyni siirtyy kovaa vauhtia 2.4.2019

Sepeliä on paikoittain levinnyt maastoon paljon. Jopa rantaan asti. 2.4.2019

Rantarakentaminen epäonnistui surkeasti. Myös nämä jäävät kuoppiin 2.4.2019

Pulkkamäki, täynnä sepeliä 2.4.2019

Korkein dyyni on kokonaan sepelöity 2.4.2019

Kukaan ei tiedämiten paljon tätä on dyyneillä. 24.2019

Porilaiset pidättelevät 10 kk/vuosi. 2.4.2019

2.4.2019

Tämä on hiekkaa, sitä on kasattu hotellin tienvarteen. 4.4.2019

En ole asiantuntija, mutta väittäisin tätä joksikin muuksi. 4.4.2019

Minä kutsun sitä täyttömaaksi. Se mikä ei näytä tai tunnu hiekalta on harvoin hiekkaa. 4.4.2019

Asiat pitäisi tehdä kunnolla, virkavastuulla ei pidä puhua paskaa.

Yyterin siivous on sitä ja tätä. Tänne ei saa ajaa mönkijällä. 4.4.2019

Ehkä siksi isommat roskat ovat maastossa 4.4.2019

Saman liitokiekko rastin itäpuolelta... 4.4.2019

Näkee miten ihmisen kulutus saa aikaan. 4.4.2019

Wau :) 4.4.2019

Keinodyyni 4.4.2019

Erityinen luontosuhde 4.4.2019

4.4.2019

Yyteri 4.4.2019

4.4.2019

Yyteri 1950 luvun loppupuolelta

Yyteri, vuosi?

Yyteri, meriravintola näkyy vuosikymmen?

Yyteri 1980- luku

yyteri 1980- luvun lopulla

Yyteri 1980- luvun lopulla

Tässä kuvassa rantadyyni on samassa muodossa kuin 1970- luvulla. Kuva on 1950-60 luvulta.

1950 luvulta

1950 luku

1970- luvun alku. Tästä menee myös nykyinen kulku rantaan. Eroa on huomattavasti.

Tanssilava 1950 luku. Tämä purettiin 1970 luvun alkupuolella.

Rollarit, tämä lava oli keisarinpankin edessä. Tanssilavasta 200m kaakkoon.

Eri paikoista kerättyä vanhaa kuvaa ja lehtileikettä. Ehkä saan näihin vielä joskus kuvatekstit, ehkä en. Maisemat ovat muuttuneet. Rannan käyttö on vähentynyt kehityksen myötä, sen sijaan alueen muokkaaminen tai tuhoaminen on onnistunut hyvin. Eikä sitä mikään pysäytä.

26.5.2019

Rankkaa duunia 31.5.2019

31.5.2019

Liito-kiekkoa 31.5.2019

Kuvitelmia!

Mustakurkku-uikku 31.5.2019

31.5.2019

Yyteri 1.6.2019

Yyterin uimarannalla on kiellettyä koirat, pyöräily ja telttailu. Ne perustuvat lakiin ja rauhoitussääntöihin. Alueen valvonta on tasoa nolla. Porin kaupunki kertoo nettisivuillaan Yyterin olevan EU-uimaranta ja avoinna joka päivä ympäri vuoden.

Näin tietysti pitäisi olla koska kävijämäärän mukaan Yyteri luokitellaan direktiivissä uimarannaksi. Lisäksi uimarantaa säätelee mm. järjestyslaki sekä tässä tapauksessa myös luonnonsuojelulaki. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei ole olemassa vaikka tämän laatuisella kohteella pitäisi olla. HKS:n puuttuminen mahdollistaa kaikenlaisen ylimääräisen ja laittoman pikkutoiminnan.

Kuvista on näkee hyvin, ettei Yyteri ole lain tarkoittama uimaranta. 1.6.2019

Lumetettu pulkkamäki 150120

Yyteri 150120

Ai kuinka ihanaa on saada lapsuuden ilot takaisin. Ei muuta kuin pulkka kantoon ja kohti Yyterin lumetettua mäkeä. Ajatuksissa sininen stiga pulkkani kiitää lumen pintaa kuin tykinkuula ja äijä saa kyytiä kuin hirvisonni.

"Lumetus varmistaa sen, että kehnommillakin keleillä pääsee pulkkamäkeen.

– Pulkkamäki tehdään parhaiten kulutusta kestävään paikkaan, joten se ohjaa pulkkailijoita automaattisesti hyvään paikkaan laskemaan mäkeä. Arimmat ja kulutuksesta kärsivät dyynialueet suojataan selkeästi havaittavalla köysiaidalla."

Olen valinnut kaupungin mainostaman kehnoimman kelin. Tammikuun puolivälin päivä on pimeä, tuulinen ja lämmin. Lumitykit näyttävän seisovan tyhjän panttina parkkipaikan vieressä ja ovat kiiltävällä kettingillä kiinni lipputangoissa. Loistavaa ajattelen, mäkeä on lumetettu koko aamupäivä. Seuraan kaivinkoneen jälkeä ja nousen dyynin takarinnettä sen harjalle.

Paskat siellä mitään lunta ole!

Edellinen kävijä ei ole uskonut mainostettuun tulipaikkaan parkkipaikan kupeessa, ja on grillannut makkaransa dyynin huipulla. Mikä siinä on halpaa makkaraa tunkiessa kitalaen kautta kohti vatsaa lunta odottaessa. Minä jatkan rantaan ja ihailen hiekan lentämistä. uudet rakenteet ovat taas kerran muuttaneet lentoratoja. Rakentavat yllättyvät aina, ja yhtä usein kuin minä voitan lotossa on yllätys positiivinen.

Uusi opaste kertoo hiekalla päällystetyn laverin loppuvan uimarantaan. Olet tässä - merkki on vielä laitettu karttaan. Rannalla on lisäkseni vain kaksi kulkijaa, lampaan kokoinen musta koira ulkoiluttaa lukutaidotonta miesoletettua. Muita ei rannalla näy. Merivesi on +73 cm ja tavoittaa uloimmat osat design leikkitelineistä. Nyt jo vituttaa, tekisi mieli vapauttaa tuo maahan kytketty delfiini. En uskalla aktivoitua, enkä maksaa ilkivallasta. Jääköön siihen. Puhelimen akku loppuu samassa. Menen kotiin, käytän paikallisen asukkaan oikeutta mielipiteeseen ja kirjoitan tämän - Porin kaupunki on tullut hulluksi!

Yyteri 16012020

Yyteri metallitaulu, puuopaste, metallitolppa ja uudet metalliopasteet. Kaikki 20m sisällä toisistaan. Yyteri 16.1.2020

Tammikuu on harvinaisen lämmin. Mittari huitoo päivästä toiseen viittä lämpöastetta. Meri velloo avoimena ja tuuli hipoo myrskylukemia kerran vähintään kerran viikossa. Teemme Sarin kanssa rantaan pienen retken.

Sää on tänään kohtalainen eli ei sada. Muuten päivä ei juuri eroa muista. Taivas on suurimmaksi osaksi pilvessä, lumettomasta maasta ei saa valoa maisemaan.

Luonnonsuojelualueelle on saatu uusi härveli - lumilinko. Se kököttää rinteen alla kauhakuormaajan kaverina. Vesi ja sähkö on vedetty rinteen ylitse. Vesijohto on kaivettu syksyllä parkkipaikalta dyynin taakse. Lingon paikalleen veto on tehty tietysti konevoimin. Dyynin päällystää ja rinnettä on sahattu mönkijällä kuten asiaan suojelualueella kuuluu. Kartalle aikanaan piirretyt huoltoreitit toimivat huonosti. Tai toimisivat jos niitä käytettäisiin tai uusia toimintoja ei lähtökohtaisesti suunniteltaisi pois niiden varsilta.

Yyterin "suojelualue" on aikanaan rajattu kartalle. Sen jälkeen sitä on nakerrettu hiljalleen matkailun tarpeisiin. Nykyään alueelle yritetään väkisin saada erilaista aktiviteettia, ja perään näitä tukevia huoltotoimia.

Yyteri. 16.1.2020

Lumitykki on kahleissä parkkipaikan kupeessa ja vettä sataa. On satanut lähes päivittäin keinolumi idean jälkeen. Eikä sään muutosta ole ennustettu. Luultavasti, jos sellainen tulee, niin taivaalta paiskasee sellaisen lumimyrskyn, että tuolle härvelille aurataan tie sinne rinteeseen?

Muuten, suositussa Solsidan elokuvassa Fredden lumitykki oli isompi. Paskakelissä se silti toimi, ja joulu synkkyyden keskellä oli vitivalkoinen.

Lämmin sää on tavallaan dyyneille avuksi, ja toisaalta haitaksi. Tämä sää pitää Yyterin kaikin tavoin tyhjänä. Lämpimien talvien ansiosta kesisarinpankin - eli sen isoimman dyynin - rinteet ovat vuosien kuluessa elpyneet. Kasvillisuus on palannut 1950-60 luvun massatapahtumista. Niistä tapahtumista on tällä sivulla leikkeitä aiemmissa päivityksissä.

Dyynien kunnostus lämpimällä sujuu joutuisasti. Sulaan maahan on helppo operoida. Tällä hetkellä sinne rakennetaan köysiaitaa turvaamaan hoitotoimien kohdealuetta. Pienestä koosta huolimatta dyynin kunnostus vaatii vuosien työtä. Hiljaa hyvä tulee kun vain kaupungilla on malttia ja rahaa tehdä se loppuun.

Heti tuon kunnostetun dyynin takaa alkaa tuhottu alue. Sitä on kaivettu ja muokattu vuosikymmenten saatossa. Välillisesti alueen arvot jopa paranivat kahden uimalammikon kautta. Alueen käyttäjät olivat tyytyväisiä ja uhanalaiset mustakurkku-uikut saivat pesimäpaikan.

Nyt niiden paikalle rakennetaan tapahtuma-aukio 4000 lisäihmiselle normi uimarien lisäksi. Alueelle on tarkoitus tehdä kolmen rakennuksen kompleksi. Ravintola, sauna ja opastustilaa. Nämä opastustilat ovat aina yhtä hienoja. Paikasta riippumatta niitä voi kuvata lyhyesti - valokuvilla esitetään millaista ulkona on, tai millaista pitäisi olla!

Kuten keväällä ennustin - sepeliä ja soraa on tuotu lisää.

31.3.2019

17.1.2020

Pessimisti ei ole ikinä väärässä. Ehkä siksi ennustaminen on viheliäistä puuhaa. Maaliskuussa ennustin tänne tuotavan uutta kiveä. Tältä se näyttää. Vanhan huoltoreitin varteen on tehty soraistettu kenttä.

Suojelualuestatus vääristää tilastoja kauniimmaksi. Ei tätä aluetta ole suojeltu kuin paperilla ja kartalla.

Alueen kaava Yyteri 609 1623 on saanut lainvoiman 30.3.2016 ja löytyy helposti hakukoneella. Nämä rakenteet ovat VVSL-1 alueella. Samalle alueelle on kesäaikaan sijoitettu muitakin rakenteita, kuten surullisen kuuluisia pukukoppeja sekä penkkejä. Muut rakenteet on talven ajaksi viety suojaan. Ne eivät alkujaan kestäneet Yyterin olosuhteita.

Kaavamääräyksen mukaan - "Vesirajavyöhyke, jolla sovitetaan yhteen virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu. Rannan monimuotoista virkistyskäyttöä edistetään ja liikkuminen jalan on vapaata. Alueelle saa sijoittaa kesäaikana kevyitä uimakoppeja, pelastusvälineitä ja muita päätarkoitusta palvelevia rakenteita."

Väljästi ottaen alueen monimuotoinen virkistyskäyttö voi olla mitä tahansa. Mutta nämä hökötykset eivät ole kaavan tarkoittamia kesäaikaisia kevyitä rakenteita. En tiedä missä menee kaavan tarkoittama kevyen ja raskaan rakenteen ero. Varmaa silti on niiden seisominen rannalla läpi vuoden.

Alueelle saavuttaessa isot opasteet on vaihdettu. Niissä kerrotaan pyöräilyn olevan sallittua rantaviivalla. Ei muuten ole, ellei alueen luonnonsuojelualueen määräyksiä tai tätä kaavaa ole muutettu. Eikä niitä ole muutettu.

SL-4 alueen kaavamääräys on yllä. "Luonnonsuojelualue, jolla saa käyttää, huoltaa ja ylläpitää olemassa olevia ja kaavassa erikseen osoitettuja, ulkoilu-, luonto ja virkistysreittejä sekä niihin liittyviä rakenteita. "

Dyynin taakse kaivettu uusi vesijohto ja pumppuasema ei ole käyttöä, huoltoa eikä ylläpitämistä vaan rakentamista.

Yyterin kehitystiimi polkee yksi kerrallaan näitä suojelumääräyksiä.

Paskaputki! Pori on aina kunnioittanut luontoa omalla tavallaan. Aivan kuin porilaisilla olisi sisäinen vimma tuhota, pilata ja paskoa kaikki. Tai ainakin kaikki mihin voimat riittävät.

Nämä putket ovat surullisen kuuluisat jo Vuorikemiran ajalta. Siinä vaiheessa mereen ajettiin rikkihappoa. Merenpohja kuoli laajalta alueelta, kalat kypsyivät meressä ja muuttuivat silmättömiksi.

Nyt vuorossa on uusi valtionyhtiö. Kemira on vaihtunut Fortumiin ja aineet ovat toiset. En ole kemisti, mutta putkesta ei mene mitään mereen kuuluvaa. Kaikki putken syöttämä aine on meressä ylimääräistä.

Valtionyhtiöitä ei voi syyttää kaikesta. Myös kaupunki on antanut tälle luvat, hyväksynnän ja työväen, aivan kuten aiemmin.

Ylen areenassa on Mot dokkari aiheesta; https://areena.yle.fi/1-50278152

Yyteri 100220

Luontokuvaa on kaikentasoista. Näitä ei ole tehty HDR- menetelmällä. Laskettelun riemu kesti lopulta päivän tai kaksi. Se oli uhrattuun panokseen suhteutettuna aivan liian vähän. Toivottavasti koetta ei tulla toistamaan muina vuosina.

Yyteri on kaavalla vahvistettu luonnonsuojelualueeksi. Sitä ei kulkija aivan heti usko. Sen verran rujoa jälkeä löytää maastosta vaikka silmät kiinni kulkien.

On vaikea sanoa onko ilmasto vai paikallinen maankäyttö ja matkailun kehittäminen enemmän päin helvettiä. Jälki on karmeaa, eikä siitä kukaan välitä sen enempää. Vain yksi on varmaa, näin typerät kehitysideat eivät saa ketään kirjoittamaan vanhustenhoidosta, veteraaneista, lapsista tai mistään muusta rahanpuutteesta. Yyteriin löytyy aina miljoona parkkipaikan tyhjänä pitämiseen.

Vain tavalliset rannasta, merestä ja aalloista nauttivat ihmiset on unohdettu. Ne jotka eivät tarvitse kuin omat jalkansa liikkumiseen.

Yyteri 10022020

Kirrisannan alue on merennousemaa, matalaa hiekkavaltaista aluetta, joka niemenä nousi preiviikinlahden ja Kokemäenjoen suistoon rajautuvan Kolpanselän välille. Sen luonnollisina rajoina olisi Ytterön saari, Herrainpäivät, Karhuluoto sekä Mänty- ja Uniluoto. Luonnollista rajoista ei ole mitään jäljellä.

Pahaksi onnekseen alue sai isännikseen suomalaiset. Kaivamisesta ja kaikenlaisesta ilkivallasta luontoon tunnetun kansan. Sen saman, joka kehuu luontosuhdettaan erityiseksi. Minä kutsun sitä suhdetta erikoiseksi. Euroopan yhtenä harvaan asutumpana maana suomi on suhteessa eniten tuhottu.

Kirrisanta on reilun sadan vuoden aikana ollut erityisesti tuhon todistajana. Ensimmäiset asukkaat tuhosivat vain Yyterin metsiä, kalastivat ja tekivät pienimuotoista maanviljelyä. Tekniikan kehittymisen tahdissa tuhoa päästiin tekemään isommalla volyymilla. Ja suomalainen pitää kaivamisesta. Etenkin tuettu kaivaminen on parasta. Mitään järkeä ei tarvitse olla, tukimarkat tai nykyään eurot riittävät, ja jumalauta, mitä isompi lelu sen parempi.

Ensimmäiset suuremmat tuhot aloittivat Pihlavan höyrysahan ja Mäntyluodon sataman rakentamiset. Pian tarvittiin logistisia ratkaisuja. Junarata Mäntyluotoon tehtiin 1900- luvun alussa. Maantie vähän myöhemmin(jos oikein muistan). Se tarkoitti Mäntyluodon yhdistämistä mantereeseen ja Levonkurkkuna tunnetun meriyhteyden katkeamista.

Reposaari sai tiensä 1950- luvun loppupuolella. Se katkaisi Levonkurkun toiselta puolelta.. 1980- luvulla Tahkoluodon uusi satama sai rautatie yhteyden, sekin vedettiin tätä kautta. Reposaaren maantien ja rautatien välissä oli pitkään Kirrisannan kaatopaikka. Se suljettiin 1980- luvun alussa. Kukaan ei tiedä vieläkään mitä sieltä valuu luontoon. 1970 -luvulla alueen parhaalle linturannalle rakennettiin Rauma-Repolan telakka öljynporauslautoille.

Näiden kahden maantien ja kahden rautien väliin jäi arvokkaita lintuvesiä. Niistä on säilynyt vain nykyään Levon lampena tunnettu sekä pari pienempää lamparetta. Suurimmat ja kauneimmat lammikot tuhottiin Reposaaren tien varresta vuosituhannen alussa täyttämällä teollisuustonteiksi. Suurin osa tästä täyttömaasta on nykyisellään joutomaata. Odottamassa uusi tulijoita.

Paikan uusin nähtävyys on Fortumin uusi tuhkanpesulaitos. Varmaan se toi alueelle jonkun työpaikan. Parhaiten se on tunnettu paikallisesta vastustuksesta. Se on vienyt vesiensuojelun asiaa parhaiten alueella eteenpäin. Viranomaiset antoivat sille luvan laskea jätteensä Yyterin edustalle mereen vanhaa Vuorikemiran putkea pitkin. Kemira tuli parhaiten tunnetuksi mereen lasketusta rikkihaposta. Kalat kuolivat pitkän matkan päässä sumppuihin ja silakoiden silmät paloivat päähän. Imagoarvona se ei ole vaikuttanut yyterin matkailuarvoon. Siihen ei vaikuta mikään.

13.2.2020

Hevospankki 130220

13.02.20

Suomi elää metsästä, eikä ole mitään niin arvokasta suojelun uhkaama metsä.

Kaavoituksessa metsä on lähes arvotonta. uudisrakentaminen voidaan tehdä kuinka tehottomasti tahansa. Hyvänä esimerkkinä Porin Kaanaan uudet ok- alueet. Alueelta puuttuvat kaikki palvelut. Ei ole postia, pankkia, markettia, koulua, kirjastoa, terveyspalveluja tai hyvin toimivaa joukkoliikennettä.

Eikä tällä kaavoituksella saada. Tämän kaava-alueen kaikki tulevat asukkaat mahtuisivat yhteen tai kahteen kerrostaloon. Miten vain, asuntorakentamisen trendin mukaan, Pori ei ole hyvä asuntorakentamisen sijoituskohde.

13.02.2020

Yyteri 230220

Hirveä "talvimyrsky" iski Selkämeren rannikolle. Tuuli puhalsi parhaimmillaan 31 m/s ja vesi huiteli Porissa +120 cm. Paikoitellen vähän ylikin.

Meri nosti kiukkua, myrsky raivoa javesi nousi tuulen yltyessä. Tuuli ja aallot saapuivat rantaan. Tyrskyt ja kuohut ovat luonnon terapeutteja. Myrsky henkii alkukantaista voimaa. Irtipäästetty peto ei anna armoa eikä arvoa iskussa. Meri ja tuuli voimana kerää rantaan väkeä. Sääilmiötä ihaillaan ja vihataan. Ei ole väliä kummalla puolella rajaa seisot, estää sitä et voi.

Suomalainen, perkeleen jäärä rakensi rantaan. Luvalla tai luvatta. Myrsky ja vesi eivät erottele. Liian lähelle vesirajaa rakentaminen on silti rakennusvirhe, eikä siitä voi syyttää kuin rakentajaa ja sille luvan myöntänyttä viranomaista. Vedennousun aiheuttamat vahingot ovat aina ihmisen aiheuttamia.

Yyterin rannassa köysiaidan takana alin dyyni ei kärsinyt myrskyvahinkoja. Näin se menee kun asiat suunnitellaan hyvin.